Heikki Varja, J. L. Runebergin muistomerkki

Voipa Nuorukainen Sulkava, Zachris Topeliuksen muistomerkki Haralanharjun näkötornin juurella.

Pirkanmaan näkymät ja elämykset innoittivat Johan Ludvig Runebergin ja Zachris Topeliuksen joihinkin heidän tunnetuimpiin runoihinsa. Patsasbongari tietää liikkuvansa heidän jalanjäljissään, sillä kummallekin on pystytetty muistomerkki, Runebergille Ruovedelle ja Topeliukselle Kangasalle.

”Runeberg – Kansallisrunoilijan sytyttämä isänmaanrakkaus ja kotiseudun muistot innoittivat pystyttämään tämän muistomerkin v. 1954.”

”Sinulle kiitos ja siunaus valon laulaja Zacharias Topelius – Kotiseutumme kuvaajalle – Kesäpäivä Kangasalla laulun kirjoittajalle 20.6.1853 – Muistomerkin pystytti 11.6.1946 Suinulan nuorisoseura.”

L. Runeberg toimi vuosina 1825–26 kotiopettajana kapteeni Enehjelmin perheessä Ritoniemen kartanossa Ruovedellä. Siellä eletyt kokemukset ja kohtaamiset antoivat alkusysäyksen Vänrikki Stoolin tarinoihin ja Hirvenhiihtäjiin sekä Lähteellä-runoon.

Kangasalan Haralan harjun näkötornin vieressä on Zachris Topeliuksen muistomerkki. Harjulta avautuva maisema innoitti hänet ”Kesäpäivä Kangasalla” -runoon, joka Gabriel Linsénin säveltämänä on Pirkanmaan maakuntalaulu. ”Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen” – tai alkukielellä: ”Jag gungar i högsta grenen av Harjulas högsta ås” – sekä Runebergin että Topeliuksen äidinkieli oli ruotsi, jolla he kaikki teoksensa kirjoittivat.