Suomalaisten taiteilijoiden ulkomaisten opintomatkojen päämääräksi tuli 1860–1870-luvuilla Pariisi Düsseldorfin sijaan. Romanttinen henki antoi tilaa realismille, ja lämpimän kullanhohteinen ja valohämyinen ateljeetooni vaihtui hopeisen harmaaksi, ulkoilman ja vihreän luonnon raikkaudeksi. Ranskalainen ulkoilmamaalaus, pleinairismi, vaati, että ulkokuvat maalattiin ulkona ainakin osaksi.

Tätä suuntausta edusti urjalalaissyntyinen taidemaalari August Uotila (1858–1886), joka lyhyeksi jääneenä elinaikanaan ehti luoda lupauksia herättäneen tuotannon. Hänen omintakeisimmat teoksensa ovat välittömiä ja hiljaisen runollisia, samalla kertaa hienostuneita ja yksinkertaisia. Uotilan viimeisten vuosien työskentelyä vaikeuttivat sairaus, taloudelliset ongelmat ja kotimaisen taideyleisön yksioikoiset mieltymykset. Hän totesi joutuneensa maalaamaan ”kuutamokuvia ja merimaisemia, heijastuksin tai ilman, yleisön typerän maun vuoksi”.

Pirkanmaalla kävi ja työskenteli useita muitakin Pariisin-kävijöitä. Mänttä-Vilppulan Kolhossa vietti kesän 1889 Elisabeth ja Alexander Järnefeltin perhe, jonka lapsia olivat taidemaalari Eero, säveltäjä Armas ja kirjailija Arvi. Aino-sisar avioitui kolme vuotta myöhemmin Jean Sibeliuksen kanssa. Kolhossa Eero Järnefelt maalasi teokset Pyykkiranta ja Kesäyön kuu. Kolhosta hän löysi myös mallit Juhani Ahon Rautatien toisen painoksen kuvituksen henkilöhahmoille ja näkymille. Kesä 1889 oli vilkkaan seuraelämän ja kulttuuritapahtumien aika alueella ja sen ympäristössä. Niinpä se onkin saanut nimen Kolhon kulttuurikesä.

Akseli Gallen-Kallelan, alkuaan Axel Gallénin (1865 – 1931), lapsuudenkoti 3-vuotiaasta 19-vuotiaaksi oli Tyrvään Jaatsi. Tältä ajalta ovat hänen ensimmäiset teoksensa. Gallen-Kallelan varhaistuotannon tyyli oli todellisuutta tarkasti ja taidokkaasti kuvaava naturalismi, joka ei kaihtanut myöskään elämän varjopuolia luonnon tai ihmisten elämässä.

August Uotila, Jäällä, noin 1883.Tampereen taidemuseo. Kuva: Jari Kuusenaho.

Eero Järnefelt, Kesäyön kuu, 1889. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen.

Akseli Gallen-Kallela, Poika ja varis, 1884. Antellin kokoelmat, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu ja Hannu Aaltonen.Kirkkoväärti Sipin talossa lähellä Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoa. 19-vuotias taiteilija oli juuri päättänyt opintonsa Ateneumissa ja matkusti syksyllä Pariisiin teos mukanaan.