Kiertonäyttelyt 2019

Lainattavat kiertonäyttelyt ovat Pirkanmaan aluetaidemuseon vanha kunnon toimintamuoto, joka porskuttaa virtuaalimaailman rinnalla. Kuvataide, ja varsinkin julkisten kokoelmien eli veronmaksajien omistama taide, kuuluu kaikille eikä ainoastaan taidemuseoiden ja -näyttelyiden vakiokävijöille. Tai ainakin mahdollisuus päästä sen äärelle itse toteamaan, kiinnostaako ja koskettaako se. Koska olemme halunneet poistaa kaikki mahdolliset esteet palveluidemme käyttämisen tieltä, olemme luopuneet näyttelymaksuista silloin, kun näyttely lainataan Pirkanmaan alueelle.

Näyttelyn voi tilata kunnalliseen näyttelytilaan tai vaikkapa päiväkotiin, kouluun, kirjastoon tai palvelutaloon. Näyttelyt on suunniteltu muuntautuvaisiksi eri katsojaryhmille, joihinkin on mukana oheisohjelmaehdotuksia ja uusia voi ideoida yhdessä amanuenssin kanssa. Sopimuksen ja mahdollisuuksien mukaan amanuenssi voi tulla esittelemään näyttelyn avajaisissa tai muussa tilaisuudessa. Ohjelmistossa on katsottavan taiteen lisäksi jotakin kouriintuntuvaa: Kosketuksen kestäviä -taidemitalikokonaisuus, jossa teoksia pääsee koskettamaan. Niinpä niihin tutustuminen on mahdollista myös näkövammaisille.

Lainausedellytyksistä ja käytännön järjestelyistä – ja kaikista muistakin aluetaidemuseon palveluista – voi kysellä museoamanuenssi Marja-Liisa Linderiltä puhelin 040 801 6873, sähköposti marja-liisa.linder(at)tampere.fi.

Kissankuvia

“Pieninkin kissa on mestariteos”, kerrotaan Leonardo da Vincin sanoneen. Samaa mieltä ovat ilmeisesti olleet monet muutkin taiteilijat. Kissavideoita katseleva nykyihminen on osa pitkää perinnettä. Kissankuvia-kiertonäyttelyssä tätä klassikkoaihetta on esillä 19 teoksen verran – mukana Tove Janssonin kissa Psipsina, jota Tuulikki Pietilä ikuisti meheviin akvatintoihin. Näyttelyn muut taiteilijat ovat Outi Heiskanen, Hannamari Matikainen, Sirkka Nyman, Helge Riskula, Seppo Tamminen, Frans Toikkanen ja Olli Viiri.

Kissoja ja ihmisiä kameran edessä

Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista on koottu Kissankuville pieni sisarnäyttely, johon voi tutustua myös kuvia kädessä pitäen esimerkiksi ikäihmisten tai lasten parissa. Sen voi ripustaa myös seinälle tavallisen näyttelyn tapaan. Kissoja ja ihmisiä esittelee nimensä mukaan kehrääviä karvapalloja henkilökuntansa eli niin sanottujen omistajiensa kanssa. Kissa on ollut varakkaan ja vaatimattoman kodin lemmikki, lasten ihastus ja lämmön ja pehmeyden tuoja sotarintamalle.

12 kehystettyä valokuvaa, pakattu kantokassiin

Leikki ja loma

Loma ja leikki tarjoavat lapselle ja aikuiselle mahdollisuuden päästä omaan maailmaansa ja olla vapaa. Sadussa voi tapahtua mitä vain: kävyt ovat lehmiä – niin kuin ne maaseudun lasten leikeissä ovat olleet – ja metsässä tulee vastaan huilua soittava satyyri seuralaisineen. Leikissä voi villisti kulkea omia polkujaan ja tehdä toisin, kuin odotetaan.

Myös aikuinen tarvitsee leikkiä, vapautta ja unelmia. Ehkä ei ole sattumaa, että suomalaisten kansallistango on Satumaa. Leikin ja loman maailmaan raottaa porttia samanniminen näyttely, joka sisältää 11 teosta.

Näyttelyn taiteilijat ovat Erik Granfelt, Sirkku Ketola, Matti Kota, Tuula Lehtinen, Tauno Nummi, Matti Petäjä ja Emmi Vuorinen.

Leikin lumoa valokuvissa

Leikin ja loman teemoista on myös valokuvanäyttely, jonka kuvia voi katsoa kädessä tai ripustaa seinälle. Kuviin on tallennettu erityisesti iloisia hetkiä ja vapaa-aikaa. Leikkivät lapset ovat olleet kuvaajien suosikkeja – äitien, isien, mummojen, pappojen, kummien – mutta myös ammattikuvaajien. Vuodeajoilla on omat leikkinsä: hiihto, lumisota ja luistelu, uinti (useimmilla) kesään. Mutta hauskaa se voi olla talvellakin. Ja myös aikuiset leikkivät – sitä ei kannata lopettaa koskaan.

21 kehystettyä valokuvaa, pakattu kantokassiin.

Palatsien valoa

Lauri Laineen Figuurit ja Soittajat vievät Espanjan hoviin 1600-luvulle ja Mari Rantasen auringossa kylpevät koristeelliset geometriset arkkitehtuurimuodot Venetsiaan. Pienikokoiset 2000-luvulla valmistuneet grafiikan työt voivat avata oven vuosisatojen taakse moniaistiseen kokemukseen, jossa väri ja valo hellivät näköaistia, laskosten kahina ja soittimen helähdys herättävät kuulon ja auringon lämpö ja silkin tuntu sormenpäissä tuntoaistin.

8 kehystettyä grafiikan vedosta, pakattu kantokassiin

Yön sylissä

Yö on sininen maisema, turvallinen koti, rasahdus pimeydessä nurkan takana – kaikkea tätä on Yön sylissä -näyttelyssä, jonka teokset ovat Tampereen kaupungin kokoelmista. Näyttelyn taiteilijat ovat Kalle Löytänä, Tapani Mikkonen, Tuomas Mäntynen, Hannu Ojala, Sinikka Palonen, Gunnar Pohjola ja Allan Salo.

8 teosta

Kosketuksen kestäviä

Käsin

Kaikenkarvaiset ja ystäväni

Kasvaa ja kukkii

Maisema

Historian draamaa

Taidemitali on tehty ihmisen käsillä ihmisen käden kosketettavaksi. Viidessä teemallisessa kokonaisuudessa niitä lähestytään juuri näin: ei vitriinin lasin takaa vaan katsomalla ja koskettamalla omin käsin. Viidestä teemasta löytyy tuttua ja avartavaa kaikenikäisille. Käsin lähtee käsillä tekemisestä ja koskettamisesta, ihmisestä kädellisenä olentona. Kaikenkarvaiset ystäväni ovat eläinaiheisia ja Kasvaa ja kukkii -sarjassa elävät villit ja hyötykasvit. Pieneen teokseen mahtuu suuria aiheita, niin kuin maisema – mitalitaidetta onkin luonnehdittu kämmenenkokoiseksi avaruudeksi. Historian draamaa käsittelee nimensä mukaisia tapahtumia lähihistoriasta ja yhteiskunnallista kritiikkiä.

Teokset kulkevat laatikoissa/laukuissa ja mahtuvat sujuvasti henkilöautoon. Kokonaisuuksissa on 4 –10 taidemitalia. Niitä voi lainata yhdessä ja erikseen.

Tervehdys Muumilaaksosta

Näyttely Tervehdys Muumilaaksosta tehtiin 2014 Tove Janssonin 100-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta joka vuosi voi viettää Toven syntymäpäivää. (Se on muuten 9. elokuuta). Ennen kaikkea näyttelyssä on ajateltu pieniä muumien ystäviä esimerkiksi päiväkodeissa, mutta Tove Janssonin luoman maailman lumo ei katso ikärajoja. Toivottavasti näyttely herättää uteliaisuutta ja intoa päästä matkalle ”oikeaan” Muumilaaksoon, joka on Tove Janssonin kirjoissa ja niiden maailmaa esittelevässä Muumimuseossa Tampere-talossa.

Tove ja Kari – Ajankuvia

Kuvan ja sanan taiturit Tove Jansson (1914–2001) ja Kari Suomalainen (1920 –1999) havainnoivat suomalaisen elämänmenon ajankuvia 1930-luvulta 1990-luvulle kumpikin omalla hykerryttävällä tavallaan. Kommenttinsa saavat rakkaus ja perhe-elämä, lasten oivallukset, kesän ja joulun vietto, taiteen ja kulttuurin ilmiöt sekä nautintoaineet. Näyttely oli kesän 2008 esillä Visavuoren Kari-paviljongissa ja sen ovat yhdessä tuottaneet Tampereen taidemuseo ja Visavuoren museo. Kiertonäyttely koostuu kehystetyistä akryylille painetuista kuvakopioista. Näyttelystä voi koostaa pienempiä teemakokonaisuuksia
Kuvatauluja 27, otsikkotauluja viisi ja yksi tekstitaulu.

Vieraan katse kameran läpi

Kansalliset vähemmistöt ja vieraat kulttuurit suomalaisten valokuvaajien silmin 1890-luvulta 1940-luvulle

Miten suomalainen valokuvaaja on kameransa linssin läpi nähnyt saamelaisen, romanin, kiinalaisen, intiaanin, afrikkalaisen? Tässä näyttelyssä suljinta ovat painaneet mm. tutkimusmatkailijat, sotilaat, lähetyssaarnaajat, esimerkiksi C. G. E. Mannerheim, Samuli Paulaharju ja Sakari Pälsi. Näyttely on kooste Tampereen taidemuseossa esillä olleen Vieraan katse -näyttelyn valokuvaosuudesta.

25 kehystettyä tai pohjustettua valokuvaa

Kaupunkilaislampaita ja lähiölapsia

Jussi Kankaan tamperelaiskuvia vuodelta 1948.

Pirkanmaan aluetaidemuseon ja Tampereen museoiden kuva-arkiston tuotta­ma valokuvanäyttely käsittää 36 Jussi Kan­kaan valoku­vaa 25 kehyksessä. Näyttely jakau­tuu nel­jään pieneen kokonaisuuteen, joten se on helppo ryhmi­tellä erilaisiin tiloihin. Näyt­tely aktivoi muisto­ja, antaa elämyksiä ja ker­too ajasta ”ennen vanhaan”. Näyttelyyn liittyy esite.

Tamperelaisnaisia

Valokuvanäyttely kertoo tamperelaisista naisista ja tamperelaisesta naisen elämästä menneiden vuosikymmenten aikana. Mukana on arkea ja pyhää, tunnettuja ja tuntemattomia.

36 kehystettyä valokuvaa