Saksan Düsseldorfiin oli 1800-luvun puolivälissä syntynyt maisemamaalauksen ja kansanelämänkuvauksen keskus, jonne etenkin pohjoismaalaiset maalarit hakeutuivat. Koulukunnan suuntaus oli ihanteellinen realismi. Luonnokset piirrettiin ja maalattiin paikan päällä, mutta valmiit teokset sommiteltiin ateljeessa usein moniakin luonnoksia yhdistelemällä.

Varsinainen taide-elämä syntyi Suomessa 1840-luvulla, jolloin saivat alkunsa järjestötoiminta, näyttelyt ja taiteilijakoulutus. Düsseldorf oli suomalaistaiteilijoille ensisijainen ulkomainen opiskelukohde 1850- ja 1860-luvuilla. Sinne suuntasi myös Werner Holmberg (1830–1860) ehti ikuistaa monia Pirkanmaan näkymiä tunnetuimpiin teoksiinsa.

Erityisesti Holmbergin luonnossa tekemissä laveerauksissa ja akvarelleissa näkyy herkkä ja välitön luonnontunne ja terävä huomiokyky. Pirkanmaalla hän työskenteli mm. Kurussa, Virroilla, Ruovedellä, Ikaalisissa, Hämeenkyrössä, Kangasalla ja Tampereen ympäristössä. Hän kuvasi torpan pihapiiriä, Kyröskoskea, ikimetsää ja erämaajärveä. Erityisasema Holmbergin tuotannossa on signeeraamattomalla öljyauksella Myrsky Näsijärvellä, jossa on kuvattu hetkellisen sadekuuron, valon ja järven pinnan vaikutelma. Sen välittömyyttä ei poista edes tieto, että se on sommiteltu paitsi Kurussa myös Norjan Akershusissa tehdyistä luonnoksista.

Werner Holmberg, Maisema Kurusta iltavalaistuksessa, 1858. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu. Maalaus on yhdistelmä kahdesta Kurussa tehdystä luonnoksesta. Zachris Topeliuksen kirjassa Matkustus Suomessa täsmälleen samasta näkymästä tehty gravyyri esiintyy Maisemana Pirkkalasta.

Werner Holmberg, Postitie Hämeessä, 1860. Victoria Laurellin testamenttikokoelma, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu. Maisema on Tampereen lähistöltä.

Werner Holmberg, Myrsky Näsijärvellä, 1860. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu.